SAARIJÄRVI

60 vuotta pohdittu geologinen arvoitus ratkesi shokkilamellien löytymiseen. 

Läpimitta: 2,1 km (1,4 - 2,8 km)
Ikä: 600 - 1980 Ma
Sijainti: Taivalkoski
Koordinaatit: 65°17'37" N ja 28°23'25" E
Saarijärvi kraatteritietokannassa.

Näytteitä Saarijärveltä.

Sijainti

Kraatteri sijaitsee Metsäkylässä Taivalkoskelta etelään lähellä Suomussalmen kunnan rajaa. Saarijärvi on aivan Taivalkoski-Puolanka tien varrella. Järven rannalla on levähdyspaikka ja uimakoppi. Valtaosa kraatterikuopasta on Saarijärven alla, mutta sen pohjois- ja luoteisnurkka on soiden alla. Järven kaareva eteläranta seuraa melko tarkasti näkymättömissä olevan kuopan reunoja.

Oikealla olevassa kartassa näkyy Sarijärven kraatterin sijoittuminen maastoon. Punaisen ympyrän läpimitta on maastossa 1,4 km ja noudattaa piilossa syvemmän kraatterikuopan reunoja.

Löytyminen

Saarijärven erikoista savikiviesiintymää oli tutkittu jo vuosikymmeniä. Kraatterin täytteenä olevat sedimenttikivet lävistettiin timanttikairauksella talvella 1997 ja näytteistä löydettiin breksioita joissa oli selviä shokkilamelleja. Myös aiemmat, 1980-luvulla tehdyt geofysikaaliset mittaukset tukevat käsitystä että Saarijärvi on meteoriittikraatteri. Allekirjoittanut löysi ensimmäiset pirstekartiot Saarijärveltä levähdyspaikan lähistöltä seuraavana keväänä. Niitä on löytynyt myös kalliosta ainakin kahdesta kohtaa.


© Maanmittauslaitoksen ilmaiset aineisto (3/2014). 
10 m vinovarjostus ja peruskarttarasteri.

Kraatteri

Kraatterikuoppa on 1,4 km leveä ja 155 metriä syvä. Kuoppa on täyttynyt nuorilla savi-, siltti- ja hiekkakivillä, jotka ovat alueella aika poikkeuksellisia. Kraatteri on tasoittunut, mutta sen voi hahmottaa kartalta ja maastossa kohtalaisen helposti.

Pirstekartioiden löytyminen geofysikaalisesti kartoitetun kraatterin ulkopuolelta kertoo sen että alkuperäinen kraatteri on ollut jäljellä olevaa kuoppaa  suurempi. Yllä mainittu 2,1 km on kraatteria eniten tutkineen tohtori Teemu Öhmanin paras arvio kraatterin koosta. Oma viimeisin arvioni on että alkuperäinen kraatteri on ollut läpimitaltaan ainakin 2,8 km. Tämä on hahmotettavissa ylläolevalta kartaltakin.

Järven keskellä oleva saari on erikoinen. Saari on muodostunut rikkonaisesta kalliosta. Mutta shokkimetamorfoosin merkit siinä ovat yllättävän vähäiset. Ongelmaksi saaresta tekee se että tämän kokoisessa kraatterissa (<3 km) ei pitäisi olla keskuskohoumaa joka selittäisi kallion helpoiten. Kraatterin pohjoispuolella oleva Ölkyn rotkolaakso tosin kertoo että alue on kokenut voimakasta tektonista muovautumista jossain vaiheessa. Saari on siksi selitetty juuri tektonisesti syntyneeksi. Selitys ei ole kovin hyvä, mutta paras saatavilla oleva.

Saarijärven ikä 

Kuten niin monelta muultakin suomalaisella kraatterilta Saarijärveltä puuttuvat törmäyksessä syntyneet sulakivet. Tai ei ainkaan ole löydetty toistaiseksi. Tämän vuoksi kraatterin ikää on ollut vaikea arvioida. Törmäyksen kohteeksi joutunut kallioperä on 1980 Ma vanhaa ja kraatterin täytteenä olevat sedimenttikivet noin 600 Ma. 

Yleensä kraatterin täyttäneet kivet sopivat törmäysajankohdan minimin arviointiin, mutta Saarijärvellä sedimentit ovat sekaisin ja niistä löytyy shokkilamelleja ihan ylös asti. Tämä voi viitata siihen että sedimentit ovat olleet kerrostuneina jo kun törmäys on tapahtunut. Törmäyksen jälkeinen eroosio on sitten työntänyt ympäristössä olleita sedimenttejä kuoppaan joiden seassa on ollut törmäyksestä lentänyttä shokkaantunutta kiveä. Joten vaikka Saarijärven iän haarukaksi mainitaan 600 - 1980 Ma, voi kraatteri olla nuorempikin kuin 600 Ma.

Lähteitä: