SUOMEN TÖRMÄYSKRAATTERIT

Suomesta on tunnistettu ja varmitettu 11 törmäyskraatteria huhtikuuhun 2017 mennessä.

Kaikki Suomen kraatterit ovat kymmeniä tai useita satoja miljoonia vuosia vanhoja. Nuorin löydetyistä kraattereista on ensimmäisenä tunnistettu Lappajärvi. Sen on uusimman (Schmieder 2013) ikämäärityksen mukaan 76,2 Ma vanha. Vanhin tarkasti ajoitettu kraatteri puolestaan on Keurusselkä, jolla on noin 1140 miljoonan vuoden geologinen historia takana.

Vanhoina kraattereina jäätikön usein peittämällä alueella monien suomalaisten kraatterien ajoitus on hyvin vaikeaa. Monestakaan kraatterista ei ole löydetty ajoitukseen sopivia törmäyksen yhteydessä syntyneitä kiviä. Hyvänä esimerkkinä Suomen kauneimman kraatterin eli Söderfjärdenin viimeisin ajoitusyritys tuotti ainoastaan suuntaa antavan tuloksen että ikää on yli 640 Ma (Schmieder 2014).

Kooltaan Suomen kraatterit ovat vaatimattomia. Ainoastaan Lappajärvi (17 km), Keurusselkä (14 km) ja Paasselkä (10 m) ylittävät 10 km läpimitan. Toisaalta pahoin eroosiosta kärsineiden kraatterien koon määrittäminen on vaikeaa. Kraatterin kuoppa on saattanut kadota kokonaan. Keurusselkä on tästä hyvä esimerkki, mutta sievästi pyöreän Saarijärven alkuperäinen koko on voinut olla jopa kaksinkertainen nykyiseen verrattuna, sillä kalliossa olevia pirstekartioita löytyy nykyisen kuopan ulkopuoleltakin.

Suomesta voisi eräiden arvioiden mukaan löytyä vielä toinen mokoma vähintään noin kilometrin kokoista kraatteria. Ehdokkaita on listoilla paljonkin (minullakin yli 20), mutta todistaminen ei ole helppoa.

Suomesta ei ole vielä tunnistettu yhtään holoseenikaudella eli jääkauden jälkeen syntynyttä kraatteria. Niitä pitäisi tilastollisesti tarkastellen joku löytyä. Tilasto tosin perustuu Viroon, josta on listattu 3 - 4 holoseenikauden kraatteria: Kaali, Ilumetsä, Tsöörikmäe ja Simuna. Näistä vain Kaalin meteoriittisyntyisyys on kiistaton. Jos Viron kohdalla 4 holoseenikauden kraatteria pitää paikkansa, Suomesta pitäisi löytyä ainakin yhtä monta holoseenikauden kraatteria. Jos taas Kaali on ainoa Virossa, silloin Suomesta voisi löytyä yksi tai ei yhtään holoseenikauden kraatteria.

Otan vastaan vihjeitä mahdollisista uusista kraattereista. 

 Nro Nimi  Läpimitta km  Ikä Ma  Indikaattorit *  Tunnistettu  Tietokanta
LAPPAJÄRVI 17 (15a - 24) 76,2 ±0,29 -DHTP--CG 1967 Avaa
SÄÄKSJÄRVI 5 (4,6a) 602 ±17 -D--PS-CG 1969 Avaa
SÖDERFJÄRDEN 5,5 (4,4a - 6) > 640 (-1800) ----P-F-G 1978 Avaa
ISO-NAAKKIMA 3 (2,4a - 3) ~1200 (600-1800) ----P-F-G 1990 Avaa
LUMPARN 9 (8,5a - 10) 530-1570 ----Ps--G 1993 Avaa
SUVASVESI North (Kukkarinselkä) 3,5 (3 - 5a) 85 ±1.2 ----P---G 1995 Avaa
KARIKKOSELKÄ 1,5a (1,4 - 2,4) ~245 ±15 (230-450) ----PS--G 1994 Avaa
SAARIJÄRVI 2,1 (1,6a - 2,8) 600-1980 ----PS--G 1997 Avaa
PAASSELKÄ 10 (7a - 12,5) 228,7 ±3,0 -D--P---G 1999 Avaa
10  SUVASVESI South (Haapaselkä) 3,8 (3,5 - 4,2a) 710-1400 -D--PS-C- 2000 Avaa
11  KEURUSSELKÄ 14 (9a - 30) 1144 ±10 ----PS--- 2003 Avaa

Järjestys vastaa kraatterien varmistumisjärjestystä. Numerot Nro-sarakkeessa viittaavat karttaan. Läpimitta a-merkillä on hahmotettavissa olevan aem-anomalian läpimitta. Lihavoitu ikä on tarkasti määritetty ikä.

* Törmäysindikaattorit: M = meteoriitin kappaleita, D = diaplektiset lasit, H = mineraalien korkeapainemuotoja (timantti, coesiitti, stitshoviitti), T = korkean lämpötilan laseja ja sulaa, P = PDFiä eli shokkilamelleja kvartissa, S = pirstekartiot, F = PFt eli tasomurtumat kvartsissa, C = kemikaaliset ja isotooppijäljet törmänneestä kappaleesta ja G = erottuu geofyysikaalisissa (sähkömagneettiset, painovoima, seismiset) mittauksissa. Lihavoituja pidetään varmoina indikaattoreina. Tämän sarakkeen tiedot alunperin S. Hietalan opinnäytetyöstä (Kinnunen 2010). Olen täydentänyt niitä myöhemmin mm. G -parametrilla.